“Kun viimeksi oli kääpiöjoukkue vastassa, oli taklauspeli minulle suotuisa. Tällä kertaa se ei ollut sitä. Enpä tainnut saada kovinkaan paljoa sitä edes tehtyä, toisin kuin kääpiöt jotka moukuttivat pelaajiani yhteensä 77 kertaa! Pitää olla vain tyytyväinen että pysyviltä vammoilta/kuolemilta vältyttiin.
Aloitin hyökkäämällä. Se pysähtyi aivan alkuunsa ja näytti jo hetken siltä että tästä ei tule yhtään mitään. Kääpiöt sumputtivat aivan totaalisesti ja taklasivat ensimmäisellä kosketuksella toisen laidan hämäys/oikean maalintekijäghoulin loppupeliksi koppiin makaamaan. Enää ei ollut siis mahdolisuutta levittää peliä vaan piti puskea siitä läpi mistä päähyökkäys oli lähtenyt eikä se näyttänyt kovin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Edessä oli sekopäisiä troll slayereiltä ja useampi pelaaja jotka osasivat avittaa kavereitaan taklauksissa vaikka heillä itselläänkin hääräsi kimpussa pelaajani. Vaikeaa oli.
Pelinrakentaja-ghouliani kohti juoksi jo kääpiö mutta onneksi ghoulini sai sen karistettua. Se yritti syöttää edessä olevalle kaverilleen mutta päätti kuitenkin varmuuden vuoksi että pallo on parempi tiputtaa maahan. Onneksi kääpiöt eivät päässeet siihen kunnolla kiinni vaan lopulta pallo saatiin ylös ja eteenpäin kentällä. Uskomatonta mutta totta, se saatiin lopulta jopa maaliin asti!
Toinen puoliaika. Erästä oli tulossa pitkä ja kivuntäyteinen.. onneks vain pelaajilleni. Kauhea moukutus alkoi ja pikkuhiljaa kääpiöhyökkäys valui maaliani kohti, koko ajan taklaten. Yritin parhaani mukaan räpistellä vastaan mutta aika kehnolla tuloksella.
Aivan pelin viimeisillä hetkillä ghouli tosin yritti sankarillisesti taklata pallonkantaja-blitzeriä joka oli köpöttelemässä maaliin ja kaikkien ihmetykseksi onnistuikin kaatamaan sen. Tosin ilo oli lyhytaikainen kun se taklattiin nurin ja kääpiöjuoksija juoksi maalin. Josta tulikin mieleeni että tuolla juoksijalla oli tässä pelissä omituinen riimu panssarissaan ja se käsittelikin palloa ja oli muutenkin ketterämmän oloinen kuin kääpiöt tavallisesti. Olikohan ilmassa magiaa... varsinkin kun juuri ennen peliä kääpiöiden pukukopista poistui sellainen omituinen sepän näköinen hyypiö...
Oli alkamassa pelin aivan viimeiset sekunnit ja kääpiöt potkaisemassa vielä muodollista aloituspotkua. Ehtisin vielä tekemään muutaman taklauksen. Ihmetyksekseni tuomari käänsi pelikelloa hieman taaksepäin ja pääsin taklaamaan muutaman kerran enemmän. Takakentällä ghoulit yrittivät syötellä toisilleen mutta ei onnistuneet nekään syötöt.
Kokonaisuudessaan hyvin pitkälle sellainen peli kuin odotinkin. Olin altavastaaja lähes koko ajan ja täytyy kai olla tyytyväinen tasapeliinkin.”
Aloitin hyökkäämällä. Se pysähtyi aivan alkuunsa ja näytti jo hetken siltä että tästä ei tule yhtään mitään. Kääpiöt sumputtivat aivan totaalisesti ja taklasivat ensimmäisellä kosketuksella toisen laidan hämäys/oikean maalintekijäghoulin loppupeliksi koppiin makaamaan. Enää ei ollut siis mahdolisuutta levittää peliä vaan piti puskea siitä läpi mistä päähyökkäys oli lähtenyt eikä se näyttänyt kovin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Edessä oli sekopäisiä troll slayereiltä ja useampi pelaaja jotka osasivat avittaa kavereitaan taklauksissa vaikka heillä itselläänkin hääräsi kimpussa pelaajani. Vaikeaa oli.
Pelinrakentaja-ghouliani kohti juoksi jo kääpiö mutta onneksi ghoulini sai sen karistettua. Se yritti syöttää edessä olevalle kaverilleen mutta päätti kuitenkin varmuuden vuoksi että pallo on parempi tiputtaa maahan. Onneksi kääpiöt eivät päässeet siihen kunnolla kiinni vaan lopulta pallo saatiin ylös ja eteenpäin kentällä. Uskomatonta mutta totta, se saatiin lopulta jopa maaliin asti!
Toinen puoliaika. Erästä oli tulossa pitkä ja kivuntäyteinen.. onneks vain pelaajilleni. Kauhea moukutus alkoi ja pikkuhiljaa kääpiöhyökkäys valui maaliani kohti, koko ajan taklaten. Yritin parhaani mukaan räpistellä vastaan mutta aika kehnolla tuloksella.
Aivan pelin viimeisillä hetkillä ghouli tosin yritti sankarillisesti taklata pallonkantaja-blitzeriä joka oli köpöttelemässä maaliin ja kaikkien ihmetykseksi onnistuikin kaatamaan sen. Tosin ilo oli lyhytaikainen kun se taklattiin nurin ja kääpiöjuoksija juoksi maalin. Josta tulikin mieleeni että tuolla juoksijalla oli tässä pelissä omituinen riimu panssarissaan ja se käsittelikin palloa ja oli muutenkin ketterämmän oloinen kuin kääpiöt tavallisesti. Olikohan ilmassa magiaa... varsinkin kun juuri ennen peliä kääpiöiden pukukopista poistui sellainen omituinen sepän näköinen hyypiö...
Oli alkamassa pelin aivan viimeiset sekunnit ja kääpiöt potkaisemassa vielä muodollista aloituspotkua. Ehtisin vielä tekemään muutaman taklauksen. Ihmetyksekseni tuomari käänsi pelikelloa hieman taaksepäin ja pääsin taklaamaan muutaman kerran enemmän. Takakentällä ghoulit yrittivät syötellä toisilleen mutta ei onnistuneet nekään syötöt.
Kokonaisuudessaan hyvin pitkälle sellainen peli kuin odotinkin. Olin altavastaaja lähes koko ajan ja täytyy kai olla tyytyväinen tasapeliinkin.”