“Pikän tauon jälkeen loisti pelisilmä poissaolollaan. Ekan puoliajan tuhrasin täysin näköalattomaan hyökkäyksentapaiseen, josta menetetystä pallosta vastustaja kuittasi maalin ensin pari keijokaista keijotettuaan. Toisella puoliajalla sain onnekkaasti ruhjottua goboja kanveesiin. Ja taidokkaasti sijoitettu kenkä gobon alaselkään ansaitsi toiselle osapuolelle häädön kentältä ja toiselle niggling injuryn. Puumies blitzasi gobolauman keskelle ja pallo pomppi kiinni jonnekin ko puun latvustoon josta se vielä onnistui hand offaan sen parin vuoron päästä kerkeälle keijulle joka kirmasi vapaammille vesille vastustaja perässään.

Ja se klassikko: Viimeinen vuoro. Maali häämöttää, yleisö huutaa raivokkaasti, löysät on jo housuissa, hiki kihoaa otsalle.. Vain yksi dodge, tosin vastassa on diving tacle -mies, ja keijukainen lähtee loikkaamaan, aika hidastuu... Ja päätyy puremaan nurmea korvissaan vihellys pelin loppumisen merkiksi. Se on tätä joskus. Hyvä peli silti.”