Hermostuneen Ompeluseuran ottelua Puolieläviä Kuolottajia vastaan seurattiin pala kurkussa. Huikaisevan alun, tökkivän keskivaiheen ja nyt lässähtäneen lopun värittämä runkosarja on valunut Hob-Kääpiöiden käsistä. Finaalipaikka menetettiin yhden (1) virheen takia: 1. puoliajan, 1. vuoron, 1. pallon nosto epäonnistuu ja ensimmäistäkään reerollia ei käytetty!
Seuraus: Mullan alta mönkineet, "matojen seisovat pöydät" tulivat ja kähmivät pallon märkivillä sormillaan. Likaisen pelin ammattilaiset pussittivat HattuHeikkien avainpelaajat casualtyjen carsinaan ja loppu oli pelkkää hautajaissaattuetta. Ja kun kertaalleen kuolleet eivät enää malta kuolla (vaikka kuinka yrittää), ei toinenkaan puoliaika tuonut helpotusta. Onnenkantamoisella syntynyt kavennusmaali ei riittänyt katkeruutta kaventamaan.
Tappion karvas kalkki pölähti pitkille parroille ja pronssiottelun verenmaku täyttää torahampaisen (lue: mutruisen) suun! Tosin sekään ei ole vielä varmaa...”
“Ei kaik, vielä on kierros jäljellä ja sitten vasta loppuottelut! Vielä on auki tilanteet.
Rumaa piti pelata, ja rauhassa edetä. Vähän helpotti myös handicapissa saatu hajusuola, joka takasi, että KO-boxiin ei jääty makaamaan. Toisaalta statistiikka kertoo, että aina luotettava Liukastuin Portaissa oli jälleen vain kahden kierroksen ajan poissa blokkaamasta ja koko tiimin laajudella blokattiin yhteensä 55 kertaa! Partojen 46 on sekin hyvä tulos.”
Click on the charts to toggle relative statistics.
Hermostuneen Ompeluseuran ottelua Puolieläviä Kuolottajia vastaan seurattiin pala kurkussa. Huikaisevan alun, tökkivän keskivaiheen ja nyt lässähtäneen lopun värittämä runkosarja on valunut Hob-Kääpiöiden käsistä. Finaalipaikka menetettiin yhden (1) virheen takia: 1. puoliajan, 1. vuoron, 1. pallon nosto epäonnistuu ja ensimmäistäkään reerollia ei käytetty!
Seuraus: Mullan alta mönkineet, "matojen seisovat pöydät" tulivat ja kähmivät pallon märkivillä sormillaan. Likaisen pelin ammattilaiset pussittivat HattuHeikkien avainpelaajat casualtyjen carsinaan ja loppu oli pelkkää hautajaissaattuetta. Ja kun kertaalleen kuolleet eivät enää malta kuolla (vaikka kuinka yrittää), ei toinenkaan puoliaika tuonut helpotusta. Onnenkantamoisella syntynyt kavennusmaali ei riittänyt katkeruutta kaventamaan.
Tappion karvas kalkki pölähti pitkille parroille ja pronssiottelun verenmaku täyttää torahampaisen (lue: mutruisen) suun! Tosin sekään ei ole vielä varmaa...”